Suuria ja vähän pienempiä asioita

1v 1kk 1pv

Sen luvun tullessa Sofian mittariin päätti neiti tehä jotain uskomatonta. Se nimittäin otti ja lähti tepastelee, käppäilee, tallustaa, kipittää eli kävelee!! ja hyvä että malttaa muuta tehäkkään ku kirmata ympäri kämppää ku on nii siistii ku pääsee minne vaa ilman minkäänlaista tukee tai nelivetoo. Lauraki jo tänään harmitteli ku olivat päivän kahestaan eikä "Sofiaa kiinnosta enää leikkii äitin kaa" ku bilistelee vaan. :P
Voiko olla mitään hassumpaa taas ku tommone ihmisen pienoismalli kävelee ympäri ämpäri ja jännittää ku on nii uutta ja ihmeellistä. :D
Kaikkiha lähti siitä ku Sofia on jo jonkun aikaa kävelly tukea vasten tai kädestä/sormesta pitäen nii myö kokeiltiin "sormikiellolla" että uskaltasko hää koettaa lähtee iha ite. Kohtahan se sit rupes kiinnostaa että mitenhän siinä kävis jos lähtiski ja alottiki ihan vaan askeleen parin matkoja ottaa ja pikkuhiljaa se välimatka piteni ja lopulta uskalti jo useemman askeleen ottaa.
Sitten tarpeeks rohkeutta kerättyä varmaan päätti että nyt hän lähtee ja varovasti kulki huoneesta toiseen ja takasin ja olohuonetta ympäri ja koko ajan meno muuttu varmemmaks ja tasasemmaks ja vaikka aluks piti ottaa välillä vähän tukee seinästä nii seki jäi nopeesti pois ja tallusteliki varmaan pari tuntia ennen ku voimat alko loppuu ja piti päästä yöunille. :)
Nyt sit ollaan kolme päivää kirmailtu ees sun taas aina vaan varmemmin ja tänään on kuulemma ollu hyvin hauskaa kulettaa tavaroita etenki kaukosäätimiä paikasta toiseen. :D

Tässä vähän perjantain menoa kun oli jo reenattu kovasti:

Nyt on tuostaki kehittyny jo ihan sikana ja vauhtiki on paljon huimempaa :D

Marjoja nams

Hyvä oli kyllä ku Sofialle nous eilen aamulla kuumetta lähemmäs 38 astetta ja oli vielä tänäänki aamulla ollu,  nii kerittiin jo miettii että onkoha vaa flunssa iskeny jostain tai ei kai vaan korvatulehus uusiudu mutta ihan päin mäntyä tais mennä arvaukset ku Sofialle oliki puhjennu kolmas hammas! Pitkään sitä saatiinki oottaa ku se oli melkein pinnalla jo pitkän aikaan ja näytti olevan puhkeemaisillaan mutta ei vaan tahtonu tulla ikenestä läpi. Nyt on sit kaks hammasta allaalla ja yks ylläällä ja toista jo ootellaan ku pilkistää pikkusen jo :)

Mutta eipähän tässä tämä mutta loppuun vielä Sofian konsertti ja sen myötä lukemisiin:

Synttärisankareita ja syöminkejä

Huhhuu tässä taas vierähtänny aikaa viime kerrasta ku oon kirjottanu, anteeksi siis siitä. On aika lailla ajatukset pyöriny koulun ympärillä ku on tässä aika kriittiset ajat ollu ku huomenna on viimene oikee koulupäivä ja sitte kaks kuukautta työharjotteluu ennen valmistumista.

Just alkuviikosta saatiin opinnäyte valmiiks mutta ois vielä yks näyttö missä nyt on vaa atk hommaa mitä pitäs jaksaa TOPin aikaan tehä kotona ja sit se ois siinä se. Kummallista tässä niinku oikeesti alkaa olla ainahi toistaseks koulut käyty.. Ei velvotetta olla koulussa... Jännää...

Uuuuuu ja sit oon virallisesti ammattilainen jossain :D Se o toine juttu onko työtön ammattilainen vai mikä... :o

Mutta joo eipä siitä sen enempää :D

Meil on bileet, kaikki sileeks!

Sofian yksvee bileet tuli sit julhittuun ja oliki hurrrjat bileet ku kesti koko viikonlopun ja ihmisiäki riitti.

Laurallaki riitti kyllä tekemistä ku ensinnä viikkoo aiemmin teki ensin parit testikakut että ties millasen sit tekee ja oli kyllä miullaki kova homma ku piti maistella iha sika hyvää kakkuu ja kunnolla sitä sai jokusen päivän syyäki ettei menis huonoks.

Mutta nii, kaupasta saatiin paljon käyä syömistä kantamassa useempana päivänä ku muutama kymmen ihmistä oli tulossa. Sittenpä koittiki perjantai ja suursavotta ku ensinnä lauantaina tuli miun sukua kylään ja sunnuntaina Lauran nii leivottavaa Lauralla kyllä riitti.. Piiraita, tuulihattuja, kakkuja ja vaikka sun mitä ja miusta ois siinä hommassa kaikkee muuta paitsi hyötyä ihan kokemuksesta..

Päivät meni tietysti siinä että pöytä katettiin aina uudestaan ja uudestaan ja oli menoa ja melskettä nii että tahto Sofiallaki hermo pettää vaikka sillon ku normisti on vieraita nii se o Sofiasta hirveen hauskaa mutta heti huomas ku alko ihmisiä kerääntyy nii iski ressi päälle ja aina tilaisuuden tullen pinkas makkariin vierailta piiloon rauhottuu vähäks aikaa.

Lahjoja Sofia sai vaikka mitä kivaa kuten hienoja kirjoja mitä ollaan monta monta kertaa jo kateltu läpi jo ja leluja jotka pilpattaa ja valoshow on hirmuinen kuten kaks pianoo ja etanan mitä perässäku vetää nii se soi ja vilkkuu ku mikähi diskopallo. Lisäks Sofia sai kanssa vähän astioita ja pari lahjakorttia joilla käytiin sit hienoja vaatteita ja Possu Pallero DVD (mikä on yks Sofian lemppareita nyt) ostaa Sofialle. :)

Loppujen lopuks tästä kaikesta selvittiin hengissä ja hauskaa oli vaikkaki aika rankkaa oli. Sitä mie ihmettelen miten oikeesti Laura siitä selvis ku siihe nähen mie tein aika vähän koko viikonlopun aikana. Miulla jos ois yksinäni tommoset kekkerit järjestettävänä nii siitä tulis vaan kaaos. Millä lie superkotimutsin voimilla se kaiken tekikään nii iha uskomaton juttu kyllä oli että se hoiti bileet kunnialla loppuun ja oon siitä tosi ylpee ja kiitollinen Lauralle. :) Taas kerran voi todeta että kyllä Sofialla on maailman mahtavin mutsi :D

Rakas viltti :) <3

Cool baby warning!!

Nythän on niin että tuo neiti kun täytti vuoden, nii se toi semmosen mullistuksen ruokavaliossa kun neuvolassa kehotettiin yrittää pikkuhiljaa päästä maidoista eroon nii myöpä kokeiltiin miten käy jos vaan yksinkertasesti sen antamisen lopettas. No, ei oo sen päivän jälkeen maitoa kaivannu ku viimesen pullollisensa joi ennen sitä neuvolaa.. Sittenpä tuliki että mitäkä myö saahaan tuo neiti sitte syömään ku ei viime aikoina tahtonu semmoset soseet maistuu missä oli paloja. Kokeiltiin sitte neuvolan ohjeitten mukaan nii että annettiin samaa ruokaa mitä myö syyään suolattomana ja neiti sai kokeilla syömistä ite sormilla. Ja voi hyväne aika että voi ruoka maistuu pienelle, ja toisin ku neuvolassa aateltiin nii suuhun siitä suurin osa meni eikä lattioille sun muualle miten siinä viissiin yleensä käyki..

Ja onki syöty sitte vaikka mitä herkkuruokia kuten kinkkukiusausta, kalaa, kanaa ja tietenki makaroonilaatikkoooo!! Ja vähintään kerran päivään on annettu kotitekosta ruokaa nii ei mee valmisruokapurkkejaan enää nii hirveesti. Lisäks ollaan välipaloilla sun muilla syöty vaaleeta että ruisleipää ja hedelmiä ja kaikki minkä vaan ite saa syyä nii varmasti maistuu. :D

Niin kummallista mite helposti toi maidon jättäminen kävi ku ei missään vaiheessa tullu ees että nyt tarttee maitoo ja heti. Ei ku neiti vetelee iha hirveitä määriä sapuskaa ja ymmärtäähän tuon, ja pitäähän sitä nyt kasvavan lapsen syyäkkii :P

Sarjassamme vintiövirneet ja sinne katoo italianpata :D

Välillä on kivempi syyä tarjottimelta :)

täs me vaan chillaillen

Viikonloppuna oiski sitte Lauran synttärit ja tarkotus ois viiä Sofia lauantaina mummolaan viettää laatuaikaa sillä välin ku meijän ois tarkotus viettää yhteistä aikaa ja käyä syömässä ja sit istuu vähä iltaa kaverien kaa.

Ja Lauralla on hirvee ikäkriisi, se on tiiä jo miten pitkään täällä ihmetelly että eihän hän voi olla vielä 19 ei sitte millään.. :D

Mutta tässäpä näin taas tämä.. kattoo jos tästä nukkumaan lähtis pikkuhiljaa että jaksaa reippaana viimeseen koulupäivään :D edelleen kummallista..

EDIT: ainiin sellasta unohtu kysyy että onko teillä millasta kokemusta tosta että kaikki välipalat ja ruuat sun   muut syyään käsin? ku ollaan ihmisille siitä kerrottu nii ovat ihmetelleet sitä etteivät oo ennen kuullu semmosesta.. :)

Ja sitte ootteki varmaa huomannukki nii oon vähä ulkoasuu yrittäny muutella ku aiemmin oli nii ankeen näköne koko blogi nii että mitä mieltä ootte tästä nykysestä tilasta? Saatan vielä joku päivä tässä vielä muokkailla lisääki koha joudan ja jaksan :D

Miten nii muka ei vauva enää??

Missä välissä se vuos muka meni?..

Nyt on kyllä joku kuukaus jääny välistä. Varmaa on vielä heinäkuu tai jotain..

Tasan vuos sitte tähän aikaa oltiin vasta päivä ihmetelty osastolla semmosta alle kolme kilosta nyyttiä joka vaa mötkötti ja heilutteli sormia ja minut häädetty kotiin nukkumaan vaik ei yhtään ois huvittanu ja harmitti iha pirusti lähtee.

Ja nyt tuolla sängyssä pöhisee tommonen kymmenkilonen vauhtiveikko joka bilistää taaperokärryllä ku viimestä päivää eikä tänään neuvolassakaan hyvä jos hetken maltto olla paikallaan.

On se outo ku vaikka ennenki ku on aina kuullu että se aika menee iha hullun nopeesti vaikka itelle vuos on tuntunu niin pitkältä ajalta nii nyt ku omalla kohalla oli ensimmäinen vauvavuos nii kyllä se ihan oikeesti menee. Ei voi ees uskoo miten nopeesti ku miettii vielä taakse päin miten kaikesta kuitenki on niin pitkä aika esim. ku Sofia oppi kääntymään tai selittämään tai vaikka maisto ekaa kertaa kiinteitä ruokia.

Niin kummallista että nii lyhyessä ajassa voi kehittyy niin paljon, ja aina se tuntuu iha yhtä hurjalta ja jännältä ku tulee joku uus asia ja aina neiti tekee vanhemmistaan hirmu ylpeitä pikku pallerostaan. :)

En usko että kovin moni tän ikäne jätkä innostuu siitä että vauva saa pikkuvarpaansa suuhusa... :D

toinen nii pieni :]

Kesän ja syksyn ajalta ei oo paljoo kuvia ku ei oo vielä saatu pelastettuun niitä miun koneelta ku se on totaalisen rikki mutta tossa nyt suunnilleen vähä sieltä täältä kuvia :)

Ei vaan niinku käsitä mitä kaikkee onkaan kerenny tapahtuu ja mitä tähän ekaan vuoteen on mahtunukkaan.

Ja se oikeesti on kasvanu jo isoks tytöks.. Kohta sitä saa jo taluttaa kouluun ja hätistellä poikia kimpusta..

No jos nyt ei sentäs.

Mie oon kyllä oottanukki Sofian taaperoaikaa ja että se käppäilee ja rupee opettelee pikkuhiljaa sanoja ku seki on nii hassuu aikaa vaikka ois seki ihan kiva jos kuitenki ois vielä semmone ihan pikkunen sylivauva mutta mitenkä tuon kasvua estät. :)

Siitä tuliki mieleen ku myö ollaan Lauran kaa mietitty että entä jos joskus haluiski toisen lapsen, ei tietenkään ois piitkään pitkään aikaan mitenkään ajankohtasta ku Laurallaki koulu ja mulla intti käymättä mutta kuitenki, nii mihin aikaan teillä on päätetty ekan jälkeen hankkii toinen tai millon haluaisitte tai kannattaisi ja mitkä asiat siihe teijän mielestä vaikuttaa esim. lasten ikäero tai meillä se että myö ollaan hirmu nuoria vielä?

Ois kiva kuulla ihan vaa yleisiä mielipiteitä ja kokemuksia ku ollaan sitä pohdittu tässä. :)

Mutta tämäpä tällä erää tässä, ens kerralla lisää sit tästä uutukaisesta taaperosta ja varmaan sen synttäreistä luultavasti :p Vi ses.

Isän kotiutus!?

Laura löys Sofialle tosi tyylikkään hatun :D

Nalle Puh on hassu :p

Sellasta vaan tässä..

että ku mie jo aiemmin oon todennu nii ens syksynä meillä on siis semmonen tilanne että Lauran ois tarkotus lähtee kouluun ja on ollu vähä mietinnän alla että yrittäsinkö mie saaha töitä ennen armeijaa vai jäisinkö kotiin Sofian kaa. Nii miusta on ruvennu ehkä pikkuhiljaa tuntuu että vaikka kuinka vois olla ehkä viisasta ees yrittää hankkii töitä nii voisin kuitenki suosiolla jäähä ihan vaan kotiin.
Ku kuitenki sitte ku meen armeijaan nii ei miulla tuu olemaan hirveesti aikaa olla kotona eikä etenkään Sofian kaa nii miks en mie olis sillon ku on mahollisuus. Ois niin kiva kokee millasta se on ku ei sitä tälleen voi käsittää ku ite on koulussa ja Laura kotona kaiket päivät, mitä mie arvostan suuresti ja kohtahan hää on vuodenpäivät tehny täyttä työpäivää kun mie oon ollu koulussa.
Itseasiassa sitä on just tässä mietittyki ku mie en oo tässä vuoden aikana ollu kertaakaan Sofian kaa koko päivää kahestaan. Osan päivää kyllä mutta en mitään 8 tunnin päivää.
Ja oispahan varmaan Sofiastaki kiva viettää isin kaa aikaa ennen ku oon pitkän aikaa poissa kotoo ku ei ees voi tietää jos vaikka joutus pitempääki ku puol vuotta hajoilee niihi aamuihin.. :s

Sen mie kyllä uskon/tiiän vaikkei kokemusta oo nii ei se mitään lomailuu oo olla kotona muksussa kiinni 24/7. Kun vaikka seki huima muutaman tunnin pätkä mitä välillä Sofian kaa kaksistaan oon ei ookkaan pitkä nii kyllä siinä tekemistä riittää vaikka mukavaaki on. Tuossaki joku aika ennen jouluu oltiin Sofian kaa silleen että Laura oli äitinsä kaa kaupungilla sun muuta muutaman tunnin nii oli se jännää ku ei tosissaan ollu ketään muuta ku pieni suuri pallero jolle ku selittää nii vastauksista ei hirveesti ymmärrä.. :) Siitä Lauraki on sanonu että ku ei sillo oo ketään kenen kaa jutella tai mitään..

Liekköhän nykyään ihmiset ees aattelee ylipäätänsä niin että naisen homma on olla kotona ja miehen töissä hankkimassa elantoo. Ei sillä kyllä armeijan jälkeen aion ja pitää jo töitä hakea ettei lopun ikäänsä tuilla jää elämään mutta koha tässä mielenkiinnosta pohtii.

Eihän se ees taija ainakaan mikään tabu olla tai mitään nykykulttuurissa että miehen sijasta nainen lähtis töihi ja päinvastoin. Harvinaisempaa se tietysti on mutta miksei vois olla nii että seki yleistys pikkuhiljaa ku jos miettii nii kyllähän tietysti etenki vauvavuos menee enemmän äitissä kiinni mutta myöhemmällä iälllähän ei mitään semmosta sidosta oo oikeestaan, paitsi tietysti tunnetasolla. :) Miun mielestä ainaki isä voi jäähä kotiin siinä missä äitikin eikä siinä mitään sen kummosempaa oo, ja mistäs sitä ikinä tietää vaikka meilläki ois joskus niin vaikka en kyllä usko mutta eihän sitä tiiä mitä tässä elämässä vielä tulee tapahtuu. :)

Hieman on ehkä isoja myyrylän lelut vielä..

Mutta joo minäpä tässä luovuttelen tältä erää, tänään oli jo aiemmin vähä menoa ja meininkiä ku oli veljenpojan synttärit ja Sofialla tais vähä mahaan käyä nii oli vähä kiukkunen ja vähä levottomasti nukku aluks tossa yöuniaan mutta tais onneks panadoli ja maito auttaa kivasti ku nyt tyytyväisenä tuolla koisii..

Barbapapan nielaisema

Nii ja hei Sofiahan täyttää tasan viikon päästä ykswee!! hui kamala ku aika menee nopeesti.. Siitäpä varmaan sit ens kerralla lisää.. :p ja vähänhän tää taas venähti mutta no, huomenna myöhänen aamu koulussa nii ei nii hirveesti haittaa :D

Tepasteleva kuumehöyrytonttu

Ensinnäkin..

myöhäiset hyvän joulun toivotukset kaikille, toivottavasti ootte ollu kilttejä ja saanu paaljon lahjoja. :D On taas mennyt hetki ku viimeks oon kirjotellu, oli kylläki tarkotus ennen jouluu kirjottaa mut se sit jäiki mutta eipä se mittään..

Tässä Tarjouksia..

Voi voi voi...

tämä rupeaa oikeesti vaikuttaa pahasti siltä ettei tuo Sofia oo enää mikään äitin ja isin pieni vauva vaan siitä pikkuhiljaa kasvaa pienen pieni taaperon palleroinen. Kävi nimittäin näinki hassusti kun Sofia oli jo vähän aikaa noussut polvilleen tukea vasten niin tossa viikko sitte sunnuntaina kun oltiin lähdössä kuuntelemaan lasten kauneimpia joululauluja kirkkoon, neiti päättikin pompata tolpilleen ensimmäistä kertaa itse TV-tasoa vasten, ja eipä menny kun ehkä päivä tai pari nii alettiin sitte nousta ylös siellä sun täällä mistä vaan ikinä kiinni sai. No, ei tässä vielä kaikki kun tuossa tänään tajuttiin että hetkinen tuohan neiti muuten ei vaan seiso tuota TV-tasoa vasten vaan se myös kävelee sen päästä päähän.. yksisuuntaisesti kylläkin. :D

Seisoskelua

Ei sillä oon mie kyllä jo oottanu Sofian taaperoaikaa ja sitä että se rupee käppäilee ja opettelee sanoja mut silti ois se iha jees jos se vielä ois semmonen pikkune sylivauva :) En taija saaha Lauraakaan vielä innostuu toisen tekoon :D Eikä kyllä oo ihan ajankohtastakaan tällä hetkellä.. vielä. :P

Sofian ensimmäinen joulu

Pikku tonttuneiti :)

Nyt on sitte Sofian ensimmäinen joulu vietetty vaikka tulikin kommeluksia matkaan.

Alunperin meillä oli tarkotus että mennään aattona Lauran sukulaisten luo joulua viettää, ja joulupäivänä ajettaisi sieltä miun porukoitten luo yökylään, mutta kävikin nii että tuossa viikonloppuna Sofialle iski ekaa kertaa flunssa ja sunnuntaina olikin jo 38 astetta kuumetta joten päätimmä jäädä jouluksi kotiin kolmestaan.

No, eipä siinä mitään onneks Lauran isä pääs autolla käyttää Lauraa vielä aamusta kaupassa ja osti meille lahjaks vähän joulusta syömistä ja Lauran äiti toi meijän lahjoja ja vähän lisää syömistä sieltä minne meijän piti mennä nii oikein mukavaa ja jouluista meillä täällä oli. Sofiaki oli iloisella tuulella päivän vaikka nokka vuoti ja illaks nosti lämpöö eikä voimiakaan ollu iha hirveesti, mutta silti piti edes yrittää kiipeillä koko ajan kun se nii hauskaa nyt on.
Siinäpä sitte Lauralla meni päivä keittiössä hääräten ja tehen Karjalan paistia (joka oli ihan sika hyvää), torttuja, pipareita ja vaikka mitä vaan muuten oli syömistä kahelle ihan tarpeeks ja vähä enemmänki, kyllä se on mestari tuo Laura.
Ja annettiin myö Sofianki vähän maistaa torttua ja pipariakin mutta ei maistunu kuitenkaan yhtä hyvin ku maissinaksut ja mandariinit joista on noussu ehdoton lemppari sormiruoka. :D

säkkituoli :p

Rakkaalle lapselle on paljon lahjoja... 

vai miten se oli. Mummo kantoki tänne sitte kaks kassillista lahjoja josta yllättäin suurin osa oli Sofialle ja vielä oottaa toinen lasti miun porukoilla kun päästään sinne huomenna käymään.. Sofia sai muunmuassa vähän vaatteita, ruokailuvälineitä, Muumi soitin setin (siitä rumpu tietysti paras osa :D), ensipalapelin, rakennuspalikat, perässä vedettävän laulavan ankan ja fröbelin palikat DVD:n. Ja sit myös mummolta ton barbapapa säkkituolin mihin Sofia tykästy heti ku sen siihen ekaa kertaa laitto löhöömään, eiku hei vaan sitteri joka oli vielä maidon juonti ja lastenohjelmien kahtomis paikkana mutta nyt se saa luvan häipyä ku Sofialla on uus valtaistuin. :p
Meiltä Sofia sai semmosen lelun missä on erilaisii niinku nappeja millä saa eläimet pomppaamaan esiin mutta tällä hetkellä Sofiasta ne on vaa hauska pistää takasi piiloon ku ne painaa sille esiin. :D

ensi testailua :)

rumpusoolo :D

Lauran kaa myö saatiin suklaattia, karkkia, leffalippuja, lahjakortteja ja soda stream! Ihan se perus versio ja hyvä niin ku ne uuet ja hienot on meijän mielestä ihan turhia ku siinä mitään digitaalinäyttöjä tai mitään tarvii. Koha saa happoja nii se on tärkein.
Laura sai lisäks pari keittiövälinettä ja miulta kaksplussan tilauksen ja mie sain anopilta ja Lauralta kenties vähän vink vink vitsinä "Isän keittokirjan" ja Simpsonit esiliinan :D Ja voi voi voi voi mie sain niiltä lisäks myös toisen iha huipun lahjan nimittäin lahjakortin Def Shop-verkkokauppaan mistä mie saan tilattuun yhet turkoosit lökärit mitä mie oon kuolannu tiiä jo miten pitkään ja nyt mie ne sit vihdoinki saan. Nii hienot että pakko laittaa kuva :D

Kuva otettu Def Shop:in sivulta

Ja voin luvata että heti ku nuo tulee nii mie niin pistän varmasti kuvan :P

Mutta tällainen oli meidän joulu ja tämä kirjotus jotakuinki tässä. Kiva ois kuulla teijänki joulumeiningeistä tai miten yleensä vietätte joulua. Ja vapaasti saa tietenki kertoa mitä tai mistä voisin kirjoitella ja mielipiteitä ja kysymyksiä saa laittaa mitä mieleen juolahtaa.

Mutta nyt taidan tästä lähteä vielä juomaan kupposen teetä kun tuo Sofia taisi minnuun flunssan tartuttaa ja on toi kurkku ollu kipiä pari päivää. Ensi kertaan siis.