torstai 8. marraskuuta 2012

Long time no see

Ensiksi..

Syvimmät pahoitteluni kaikille jotka ovat uusia kirjoituksia odottaneet ja seuranneet blogia vaikka niitä ei ole tullut. En edes yritä tässä ruveta sen suurempia (teko)syitä kertoilemaan kun että silloin about vajaa puol vuotta sitten kun pyysin kysymyspostaukseen kysymyksiä ja rupesin sitä kehittelemään nii sen postaaminen vaan yksinkertaisesti jäi ja jäi ja jäi ja venyi aina vaan lisää Laurankin muistutuksista huolimatta (jotka on jatkunu tähän päivään asti vaikkakin nyt tuotti vasta tulosta..(ja muistuttaa myös jatkossakin)) ja lopulta se sitten suorastaan unohtu koko homma. Muistaakseni myö kyllä kirjotettiin ne vastaukset mutta ne ei välttämättä oo enää niin ajankohtaisia nii jospa tässä sit sen uusisi jos saisin kunnolla itteeni nisksasta kiinni ja kirjottelisin tänne oikeesti taas. Siispä anteeksi kauheasti että olen tuottanut pettymyksen mutta yritän hyvittää sen parhaalla mahdollisella tavalla jonka tiedän eli jatkaa tänne kirjottelua pitkästä aikaa.

Sitten..

Tunnelman nostatus kuva :D

kameravirne :P
Niin ku kuva antaa olettaa nii Sofia on nykyään iha mahoton linssilude :D

Ja sitten.

Elikkäs tässähän välillä on kerenny tapahtuu hirrrveesti asioita varmaan niin paljo etten kaikesta muista edes kirjoittaa ainakaan heti mutta kertoilen sitä mukaa kun muistan. :)

Sofiahan täyttää ens viikolla jo 10 kuukautta ja on ainahi vanhempiensa silmissä jo hirveen iso tyttö ja osaa jo kaiken näkösii uusii "isojen tyttöjen" juttuja esimerkiksi ku noin puolen vuoden iässä Sofia oppi lattialla pyörimään mahallaan ja rupes mönkimään jo pakittaen ja voi että oli huippuu sen jälkeen itsekseen leikkiminen ku pääs iha ite paikasta toiseen ku aiemmin ärsytti ku kaikki oli niin kaukana aina ja silleen kulkiki sitte aika pitkiäki matkoja kunnes noin kuukaus sitte oppi mönkii etiäkki päin ja on muute vielä hauskempaa ku pääse tahtoessaan vaikka huoneesta toiseen.
Sofia osaa myös istua ilman tukea ja vähän nosta itteensä ylöspäin esim. sohvan reunasta ja kaappeja ja dvd hylly on tyhjennetty jo tiiä kuinka monta kertaa.
Juttua riittää ihan tajuttomasti nykyään ja hää päästeleeki kaiken näkösii tavuja papapaasta tättättätäähän ja kaikkee siltä väliltä sekä suoraa huutoaki harrastetaan silloin tällöin.
Sofian ruuat on nykyään suurilta osin kiinteitä ja hällä onki kaks hienoo hammasta millä järsiä kaikenmaailman kasvikset sun muut ja jopa näkkäriä maistelivat tossa äitinsä kanssa ja oli muute hyvvää. Maitoo ei syödä öisin enää ollenkaan ja neiti nukkuuki melkein kellon ympäri joka yö.
Merkillistä on kyllä ollu se ku tähän mennessä Sofia ei oo sairastanu ees yhen yhtä pikkuflunssaa vaikka myö Lauran kanssa ollaan sairasteltu suht paljon, etenki Laura ku se alkusyksystäki oli useemman kerran flunssassa ja kuumeessa ja vesirokkoki on kiertäny aika lähellä.

Kuvia ei oo nyt muita ku ihan uusia ku aiemmat on koneella mikä on nyt huollon tarpeessa mutta niitä voin laitella sit kohan kone on kunnossa. :)

Lelu laatikon kingi

pikku kokkiapulainen

jarpaaaaaat!


näin ne isot tytöt istuu


kylvyssäki istutaan nykyään ite vaikka välissä oli kylvetystuki pitkään käytössä.



Miulla ja Lauralla menee hyvin vaikkei aina mitään ruusuilla tanssimista oo ollukkaan ja on ollu vaikeempiaki aikoja mutta sormus on ja pysyy sormessa. Miullakaan ei oo ollu puoleen vuoteen kauheesti aikaa olla vaan kotona ku kesä meni töissä pitkää päivää tehden ja kouluki jatku aluks samalla kaavalla työharjottelulla et se on ollu aika rankkaa Lauralle ku se on niin paljon yksin mutta nyt onneks on vähä lyhempää päivää miulla koulussa nii vähän helpottaa.
 Enää ei ookkaan pitkä aika kun keväällä on sähköasentajan paperit kourassa ja pitäs töitä ettii ennen armeijaa minne onki sitte määrä mennä reilun vuoden päästä just ennen Sofian kaks vuotis synttäreitä.
Pieni muotosii "elämyksiäki" myö ollaan Lauran kaa keritty kokee muunmuassa käytiin kavereitten kaa neljästään virossa ja syksyllä käytiin kahestaan kattoo Nickelbackin ensiesiintymistä Suomessa Hartwall areenalla ja oli muuten mahtava kokemus.
Ajokortinki kerkisin tossa kesällä käydä ja nuo reissutkin taittu sitte aina jomman kumman vanhemmilta lainatulla autolla.
Ainii ja miusta tulee kaks isänpäivä lehtijuttuu joista toinen on Karjalaisessa minkä sitte jos vaan onnistuu nii nettilehdestä linkitän tännekin. Tämäkin osasyynä kirjottamisen uudelleen alottamiseen ku molempiin miut löydettiin tän blogin kautta. :)

Jaaha oiskohan sitä siinä näin aluks jotakin ja sittenpä lisäilen jos jotain tulee vielä mieleen ja tietysti kysyä saa jos joku jää mietityttää ja näin mutta nyt taidan kyllä luovuttaa ja painuu pehkuihin mutta ens viikolla on sitte Sofian neuvola nii sillon varmaan kirjottelen seuraavan kerran eli ensi viikkoon siis :)

20 kommenttia:

  1. Mie tässä muutama päivä sitten valittelin mun miehelle ettei kukaan teini-isä kirjota blogia ja sit muistin että oon tätä seurannu. Sanoin sit miehelle että sekin ainoa joka kirjottaa, on jo lopettanu.
    Sopivasti nyt sitten olitkin kirjoittan postauksen, kiva taas kuulla teistä jotain!:)
    Sofia on kyllä niin kaunis lapsi!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha no sepäs sattu :D Joo tosissaan pitää tässä nyt skarpata tän blogin kaa.. Lupaan kyllä ja ainahi Laura pitää myös huolen siitä että muistan tänne kirjotella silloin tällöin :p kiitti kuitenki että oot seuraillu :)

      Poista
  2. Onpa sulla kiva blogi ja onnea pikkuisesta! Täällä esikoistyttöään odottelee 19-vuotiaat, laskettu aika 30.01.2013. :) Kirjottelen itsekkin blogia, se löytyy täältä http://www.lily.fi/palsta/moment-my-tummy-lifetime-my-heart :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos :) vooi se on kuule jännä noin lopuillaan ku meillä Sofia meinas just jouluna jo syntyy ku laskettuaika oli about noihin samoihin aikoihi :p mutta onnea vaan sinulle tulevasta pienestä :)

      Poista
  3. Satuinpa eksymään blogisi ja täytyy näin entisenä teini isänä (17v olin kun raskaus alko) nyt 30v isänä sanoa, että ei muuta kuin onnea.

    Elät elämäsi parasta aikaa, tai no.. on tässä alkuteinin kasvattamisessakin puolensa, ja enemmän vapaa-aikaa vaimon kanssa. Mutta kaiholla edelleen katselen taaksepäin ja muistelen kaiholla pientä kuolaturpaa joka nukahti vain kuunneltaessa Metallicaa.

    Muistakaa repiä valtiolta kaikki rahallinen apu, itse emme sitä tajunneet ja vähän kaduttaa näin jälkeenpäin, vaikka ei siinä sinällään ongelmia ollut kun isovanhemmat oli alkujärkytyksen jälkeen aina valmiita auttamaan.

    Mutta jeesh, tsemppiä sulle ja jos tulee kysyttävää, niin voin koettaa muistella ja neuvoa päin honkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) haha meillä ei kyllä ihan metallica neidille soi mut toi fröbelin palikat on aika kova juttu :D tosissaan kyllä ei voi sanoo muuta ku että ei vois just nyt olla mitään parempaa ku se että meillä on Sofia, eikä missään vaiheessa oo kaduttanu vaikka kuinka meiltä niin sanotusti "jää nuorten huoleton elämä lyhyeks". mutta kiitos sinulle oli oikein mukava saaha kommenttii ihmiseltä joka on ollu samassa tilanteessa, ja varmasti tuun kysyy neuvoo jos jotain tulee. :)

      Poista
  4. Löysin sinun blogin tuolta iltalehden kautta, ja on ihan pakko liittyä lukijaksi! :)) mahtavia tekstejä kirjoittelet! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos :) Hitsi ku tuossa karjalaisessa ois ollu isompi juttu mutta ei oo nettilehdessä nii en voi linkittää sitä tänne :/

      Poista
  5. Hienosti olet kirjoittanut teidän elämästänne ja pienestä silmäterästänne :)
    Todella suloinen tyttö teillä.
    Itse olin 17 vuotias, kun sain ensimmäisen lapseni ja nykyään 25 vuotias kolmen lapsen ( 8v ,6v ja 3v) äiti.
    Olen huomannut, että nuoria äitejä ja isejä katsotaan useinmiten 'taisi olla vahinko' katseella. Mutta ikähän ei kerro mitään minkälainen äiti tai isä on. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos :) niinpä niin se vähä on ku se on niin pinttyny stereotyyppi että nuoret on huonoja vanhempia.. vaikka kyllähän näitä esimerkkejä toisenlaisestaki nuoren vanhemmuudesta on niinku sinähi :)

      Poista
  6. Tassa on linkki

    http://www.iltalehti.fi/perhe/2012111016312832_pr.shtml

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. höhö en kerenny ite linkittämään :D justiin keksittiin että voinhan mie sitä Karjalaisenki juttuu yrittää skannata että saisin senki tänne :)

      Poista
  7. Minäkin löysin tänne Iltalehden jutun avulla :) Itse olin 19v kun esikoinen syntyi, mies täytti 17v vain 4 päivää ennen pojan syntymää. Poika on nyt jo 10v, olemme edelleen yhdessä, ja meillä on myös 7v tyttö, 4v poika ja 3v tyttö. Vaikka mitä on yhteisiin vuosiin mahtunut. Pahimpana se, että 5v sitten menetimme vastasyntyneen pojan... Toivotan pitkää pinnaa, ymmärtämistä ja rakkautta! Keskusteleminen, kompromissit, yhteinen aika ja oma aika auttavat pitkälle :) Vaikka olemme 4 vauva-aikaa eläneet, kaikki se aika tuntuu menneen ohi aivan liian nopeasti! Lapset ovat pieniä vain kerran, nauttikaa siitä ajasta. Ja tietysti isompien kanssa on mahtavaa, odotan mielenkiinnolla teini-ikää :) On käyty leffassa, laivalla, Hoplopissa jne. ja ipanat tykkäävät kuunnella juttuja siitä, kun itse olin lapsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja paljon onnee teillekin isosta perheestänne :) Sofiaki tuntuu että sehä on iha hujauksessa kasvanu etä eihän se vielä voi melkeen vuotta olla :o vaikkakin ootan innolla sitäki kun Sofialla alkaa taapero aika :) Ite ei voida sitä käsittääkkään mutta ollaan Lauranki kaa mietitty miten tollasesta menetyksestä voi ees ikinä päästä yli, teille varmasti onneksi tuo paljon onnea ja voimaa se että ootte saanu noin monta ihanaa lahjaa jotka varmasti on teille parasta mitä voi olla. :)

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Kiitos :D onhan se isin ja äidin pikku silmäterä :)

      Poista
  9. Löysin sun blogiin Keskipohjanmaa-lehden jutun kautta! Hienoa, että löytyy nuoria isiä, jotka ymmärtävät mitä on vastuu! Itselläni 9 kk poika ja pojan isän kanssa meinasi käydä vähän hassusti, raskausaika oltiin erillään mutta nyt onneksi kaikki hyvin! Miesten on liian helppo kieltää vastuu ja lähteä vain kävelemään...

    Tsemppiä tulevaan! Teillä on aivan ihana pikku prinsessa! :)

    T. Pipsanen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Niin se vähä on.. mut en kyllä ite ois ikinä pystyny sellaseen ratkasuun enkä usko että tuun sitä koskaan tekemäänkään. mut onnee teille ja toivottavasti kaikki jatkuukin yhtä hyvin tulevaisuudessakin :)

      Poista
  10. Pakko sanoa kuinka hienolta näyttää teidän perheen arki :) Sofialla on selvästi rakastavat ja huolehtivat vanhemmat iästä huolimatta.
    Eikä tuo ole itsestäänselvyys vaikka olisi vanhempana minkä ikäinen tahansa. Ja vaikka oman tytön sain vasta 24 vuotiaana niin ei se tarkoita että vanhemmuuteen olisi yhtään sen helpompi valmistautua. Ehkä taloudellisesti, kun on koulut käyty yms. mutta on vanhemmuus aina yhtä iso juttu.
    Superpaljon tsemppiä teille arkeen, olette loistavia esikuvia kaikille teineille siitä miten omista teoista kannetaan vastuu ja ollaan onnellisia vaikka elämä olisikin erilaista kuin muilla saman ikäisillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Joo se on vissi tosi asia että se taloudellinen puoli ei oo niin vahvalla mallilla vielä mutta muutehan se riippuu ihan vaan siitä miten vastuuntuntone ihmine ite on, loppu tulee luonnostaan. Nii samoja "tyhmiä" nuoriahan tässä ollaan ku muutki mut eri elämäntilanteessa :D

      Poista