torstai 16. tammikuuta 2014

Vaihtoehtoja ja raskauttavia syitä..


Hei taas

Jussi täällä kirjottelee, sori etten oo sometellu tässä ollenkaan kun on intissä aika tiukka aikataulu eikä puhelin/nettiaikaa heru pahemmin. Mut asiat on nyt toisin ja tämä tuli aika yllättäen mutta toissapäivänä (Sofian syntymäpäivänä) minä tein päätöksen ja kävin allekirjoittamassa siviilipalveluhakemuksen ja tulin kotiin. Miulla oli elämäni paskin viikko siellä kuplassa ja etenki viimeset päivät olin ihan hajalla ja ahdisti olla siellä poissa kotoo Sofian ja Lauran luota. Ja ennen ku joku rupee jaarittelee että kyllä se siitä ois helpottanu ku lomat alkaa rullaa blaablaablaa nii minä nyt päätin että näin on parempi ja miulla oli syyni siihen.

Tuntu ihan hirveeltä olla siellä täysin irti tästä arjesta ja Sofia ei yhtään ymmärtäny mitä tapahtuu ku eka isiä ei näy ja sit se yhtäkkii tuliki hetkeks ja taas ei näy. Se oli ihan sekasin täällä eikä saanu nukuttuu sun muuta ku se ootti että isi tulee taas. Laurallaki täällä oli tosi rankkaa tehä kaikki yksin ja yrittää selittää Sofian kyselyihin ettei isi oo nyt kotona eikä tuu ja miks äiti on niin surullinen koko ajan.
Ite palveluksessa ja siinä paikassa ei ollu mitään vikaa, kyllä mie varmasti muuten sinne oisin tottunu ja jopa viihtyny siellä. Miusta vaan tuntu nii vahvasti että miun ei kuulu olla siellä vaan kotona perheen luona.

Nyt mie tässä oottelen poulustusvoimilta päätöstä että voin hakee sivarin koulutusjaksolle ja ettii sivaripaikkaa. En kyllä oota yhtään intona sitä koulutusta kun se on kaukana lapinjärvellä ja kestää neljä viikkoo mut viikonlopuiks pääsee onneks kotiin.

"Raskauttavia" syitä


Toisekseen osasyynä tähän keskeytykseen on sellanen pikkujuttu että tuolla Lauran mahassa myllertää meidän pieni tuleva perheen lisävahvistus. Eli ens syksynä meitä onkin neljä täällä (+jaffa).
Tänään tulee Lauralla tasan 12 viikkoa eli ensimmäinen kolmannes ohi ja nyt voi olla paljon turvallisemmin mielin ja ens viikolla päästään ultrassa kattelee millanen tyyppi siellä on :)
Me jo täällä innolla ootetaan pikkukaverin syntymistä ja että meillä on taas semmonen pieni nyytti kun toi isopikkuneiti ei oo enää pitkään aikaan ollu meijän vauva enää :p Sofia onki jo oppinu että öitin mahassa on vauva ja sitä pitää silitellä vaikka tahtooki välillä vähä unohtua ja  rupee pomppimaan päälle vanhaan tapaansa..

Mutta niin, tästäkin syystä siis Lauran jaksaminen oli koetuksella ja olis käyny sitä pahemmaks mitä pitempään mie oisin ollu poissa kotoo. Toivottavasti nyt viimestään ihmiset on vakuuttuneita siitä, minkä takii oon ennemmin kotona..
Nyt pitää tästä ruveta kyllä kömpiä tonne nukkumaan kun kerkes jo intin unirytmiin totutella ja väsyttää nii älyttömästi ettei ikinä. Hyvejä öitä vaan siis :)

24 kommenttia:

  1. Voi vitsi!! Onnea toisesta lapsesta tosi paljon koko perheelle! :) Rohkeen päätöksen teit, hieno juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Kyllä tää itestäki tuntuu kun vaan päätöksen teki että tää on ainoostaan hyvä juttu..

      Poista
  2. Sivari ei oo yhtään huono asia ja varmasti teidän perheelle teit hyvän päätöksen! :) Onnea hurrrjan paljon koko perheelle!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Jep, kyllä tässä itse kukin on nyt mielenrauhan saanu ja arki taas tasottunu aloilleen :)

      Poista
  3. Onnea ja jaksamista teille!:)

    VastaaPoista
  4. Teit varmasti oikean ratkaisun! Ja onnea tulevasta perheenlisäyksestä :)

    VastaaPoista
  5. Vau :') Mä liikutuin jo tuossa kohtaa missä ei vielä tulevasta pienokaisesta sanottu mitään, koska musta tuntuu että moni "teini-isä" mielellään lähtis ns. vastuuta pakoon inttiin ja ihailen sua siinä miten vastuuntuntoinen ja hyvä vanhempi sä oot! Teit todellakin oikean ratkaisun ja nyt varmasti Sofialla ja Laurallakin on taas parempi olla, kun sä oot enemmän läsnä. Paljon onnea perheenlisäyksestä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :) No ei miusta kyllä tuntunu kovin helpotukselta lähtee kotoo saatikka että oisin pakoon mitään lähteny. En kyllä muista että ikinä ois masentanu tai ahistanu niin paljoo ku siellä ollessa.. onneks sivarissa ei kestä ku neljä viikkoo se koulutus ja varmasti pääsee viikonlopuiks kotiin. :)

      Poista
  6. Onnea! :) Olisi jännää kuulla Laurankin raskaudesta, kun itse olen 15. viikolla raskaana. (Ja olen 17-vuotias.) Olen itse lukenut vau.fin sivuilta että mitä milläkin viikolla tapahtuu ja minusta se on todella mukavaa! :) http://www.vau.fi/raskaus/Raskausviikot/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ilman muuta, Laura haluu itekki kirjottaa tänne tästä raskaudesta ku se on itekki nii innoissaan :)
      Oli se kyllä etenki Sofian kohalla niitä kiva lueskella. Toki nytki mut tällä kertaa tietää jo vähä ennestään asioita nii oottaa tiettyjä juttuja vielä enemmän. Etenki potkuja ja sitä millon se rupee kuulee mahan läpi höpöttäessä :p

      Poista
  7. kylä sen ite tietää mikä on oikein

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, niin mieki aattelin ku päätöksen tein. :)

      Poista
  8. Jaksamisia Lauralle raskauteen :) Teit varmasti oikean päätöksen tullessasi takaisin kotiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura kiittää :) Kyllä, nyt on itse kullaki parempi olla :)

      Poista
  9. Teit varmasti oikean ratkaisun ! Arvostan suuresti kun ajattelet perheen parasta, se on kuitenkin kaikista tärkein kaiken muun rinnalla :) Ja kyllä se intti hoituu siviilipalveluksenakin, miusta ihan hyvä vaihtoehto. Lämpimästi onnea uudesta perheenlisäyksestä, on kiva kuulla kun Sofia saa sisaruksen :-) Jaksamisia niin Lauralle kuin koko perheelle :) Aurinkoista tulevaisuutta teille, nauttikaa elämästänne :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Sofiaki jo innoissaan kertoilee koko ajan että äitin mahassa on äitin vauva :D Näinhän se on ja intti on kuitenki vaan intti, ei sillä nii väliä miten sen suorittaa kohan sen vaan saa alta pois. ei hirveesti paina jos pitää sen ja perheen välillä valita..

      Poista
  10. Eksyin teidän blogiin aivan sattumalta ja päätin tulla nopeasti kommentoimaan. Ihanan oloinen blogi ja teillä on ihana asenne elämään. Tsemppiä tulevaan, jään seuraamaan ehdottomasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja kiva että tykkäät. :) huippu homma että edelleen uusii ihmisii eksyy lukee tätä ja ylipäätäsä löytää tän :p

      Poista
  11. Hienoo Jussi ! :D Ei ois joskus peruskoulussa vielä uskonu, että tähän päädyttiin :) Onnee sulle ja Lauralle myös toisesta tenavasta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Ei sitä tosissaan vielä joku vuos sitte ois arvannu tällasta tulevan mut eihän sitä ikinä tiiä mitä elämä tuo tullessaan. :p

      Poista