Raskautta

Lupaus taisi olla, että tulen tänne kirjoittelemaan tästä kakkosraskaudesta tarkemmin, Jussille kun se voi vähän hankalaa olla. Täten siis Laura kirjoittaa.. 

Jos nyt siitä lähdetään, niin tämä toinen raskaus oli ehkä hieman suunnitellumpi ja harkitumpi kun tuo ensimmäinen. Olen ollut pitkään sitä mieltä, että jos minä joskus toisen lapsen saan, ei ikäero mielellään saa olla mikään kauhean suuri. Toki ikinä ei tiedä mitä tapahtuu, ei niitä lapsia sormia napsauttamalla annetta.. 

Meillä kuitenkin ehtona oli, että Jussin pitää olla päässyt pois armeijasta kun toinen syntyy. Noh, Jussi sieltä joka tapauksessa pois tuli jo, mutta ajoitus olisi lasketun ajan puolesta ollut aika tarkka! :D (Jussi olis päässyt pois kesäkuun lopulla, laskettu aika on heinäkuun lopulla ja ainakin Sofian kohdalla lapsivedet meni kaks viikkoa ennen laskettua aikaa..) 

Olo mulla on ollut tällä kertaa tosi hyvä alusta asti, pari kertaa oli alussa jotain kuvotuskohtauksia mutta muuten ei mitään. Väsymystä, sekä jonkun verran on toki alavatsaa jomottanut kohdun kasvaessa. Sofian kohdalla jouduin keskeyttämään työharjoittelun koska oksentelin työpaikan vessassa ja myöhemmin, kokkialalla kun olin, keskeytin keittiötunnit supistusten takia. Sen jälkeen jännitettiinkin sitä miten pitkään neiti suostuu vielä mahassa pysymään. Tai lähinnä minä jännitin, kukaan muu ei oikeastaan kovin tosissaan noita minun supistuksia ottanut ennen kuin jouduin joulupäivänä lähtemään sukulaisten luolta sairaalaan.. 

Raskausviikkoja oli silloin 35+ jotain, Sofian painoarvio 2,3kg ja mutsin tilanne kaksi senttiä auki. Lopulta neiti kuitenkin pysytteli vielä mahassa pari viikkoa. 

Niin, ja maha mulla on kasvanut nopeammin kuin Sofian kohdalla!

RV 12, RV 14, RV 15 & RV 16

Tällä kertaa odotan myös tosi paljon tän toisen synnytystä. Nyt tietää suunnilleen mitä odottaa, ja ensimmäisestä synnytyksestä mulle jäi hyvin positiivinen olo. Se vaan meni vähän ohi kun kaikki meni niin nopeasti ja tilanne oli ihan uusi. 

Olo on muutenkin realistisempi siinä mielessä, että tajuaa että tästä lopputuloksena on oikeastikin lapsi. Ei sitä ensimmäisen kohdalla voi tajuta täysin ennen kuin vauva nostetaan ensimmäistä kertaa rintakehän päälle. 

Nyt myös pelottaa enemmän että joku menee pieleen, koska tajuaa että tässä on kyse ihan oikeasta, hyvin toivotusta lapsesta. En sano etteikö Sofiakin olisi ollut toivottu, ensimmäinen raskaus vaan on jotain niin uutta ja ihmeellistä, siinä voi tajuta vaan tietyllä tasolla mitä tapahtuu. Asiasta kyllä puhuu, vauvasta ja synnytyksestä kyllä puhuu, mutta loppujen lopuksi ei todellakaan tajua mistä puhuu ennenkuin on kokenut sen synnytyksen ja vauvavuoden. :D 

Sofian kanssa silloin joskus :--)<3

Sukupuolella mulle ei ole mitään väliä, Jussi tosin on ilmoittanut että hän ei tee kun poikia.. 

Sukupuoli aiotaan selvittää maaliskuussa olevassa ultrassa jos se vain on mahdollista. Loppujen lopuksi kuitenkin suurin toive on se, että pienellä olisi kaikki hyvin, pysyisi mahassa mahdollisimman pitkään ja syntyisi terveenä. Aika kliseistä. Totta kuitenkin. 

Nyt mennään siis raskausviikolla 16. Palaillaan! (:

-Laura

Semmonen siellä on :>

Hellou

Siinä heti alkuun näkyy meidän pieni piiperoinen chillailemassa tuolla pikkumutsin mahassa ilman huolen häivää. Tosiaan kaikki oli hyvin ja pieni kasvaa normaalisti. Viikoissa oltiin aiemmin arvioitua aikaa edellä viis päivää eli laskettu aikaki vaihtu heinäkuun viimesestä päivästä heinäkuun 26. päivään, ja nyt mennäänki jo kuudennellatoista viikolla. :)

Vaikkei todellakaan ollu semmonen pamaus ku Sofian kohalla nii oli kyllä jännä nähä että taas siellä on sellanen pallero oikeesti kasvamassa hurjaa vauhtia. Tosin tällä kertaa ainaki toistaseks näyttäs olevan vähä rauhallisempi yksilö ku Sofia. Sen ultrassa sillä oli ihan mahoton meininki ku se siellä mylläs ja sama meininki jatku koko loppuraskauden ajan (ja edelleen sen jälkeen :D). Tämä siellä vaan chillaili vaikka kuinka vähä tönittiin. Tosin Laura on jo ite tuntenu hetken aikaa pientä liikettä jokusen kerran. :p

Muutenkin raskaus menny hyvin ja suuremmilta ongelmilta ollaan vältytty. Ei kyllä millään malttas oottaa seuraavaa ultraa saatikka synnytystä että näkee ton tyypin oikeesti :)

"vauva" pussissa

Mitä isi temppuilee nii Sofiaki haluu kokeilla..

Paaljon onneeeaaa waaaaan!

meidän syndeesankarit pieni ja vielä pienempi eli Laurrra ja Sofia! Nyt ne on molemmat jo oikeesti isoja tyttöjä, Sofia ei todellakaan oo enää vauva eikä Laurakaan oo enää teinimutsi (ja sillä on olevinaan jo ikäkriisi).

Bileetkin oli aikamoiset ja kesti kaks päivää. Niin paljo oli Lauran sukua juhlimassa etenki sen pyöreitä vuosia nii ekalle päivälle kututtiin heijät ja seuraavana päivänä tuli miun perhe juhlii Sofiaa.

Laura teki tosi ison työn järjestessä noita bileitä kun se tilaili ja osti teemakerttikset ja suunnitteli ja teki syömiset (joita oli ihan kivasti) ja muutenki organisoi ne kuntoon vaikkei se helppoo ollu eikä miusta hirveesti apuu etenkään noissa tarjoilu asioissa oo. Sofiaki piti ylimääräsen hoitopäivän millon Laura leipo ja mie siivosin niin että varmasti oli puhasta juhlapäivänä.

Kyllä vaan hulinaa riitti yhelle viikonlopulle ja vaikka tommoset onki iha kivoja välillä nii on se hyvä ettei tämmösiä tarvii joka viikko viettää.

Sofialla oli kyllä hauskaa ku riitti ihmisiä joita vetää leikkeihin mukaan ja taiski käyä melkein kaikki vieraat vuorotellen läpi mutta hauskin oli ku Lauran alle vuoden ikänen serkku tuli ja rupes sen kanssa leikkimään.

Voi hyvänen aika sitä räkätyksen määrää ku toinen juoksee ja toinen konttaa perässä sen minkä pääsee ja nauraa ku Sofia jotain pelleili sen eessä.

Lahjojaki tytöt sai, Sofia sai ison kasan leikkiastioita sen keittiöön, muovailuvahaa, pari palapelikirjaa jne.

Laura taas sai mm. sen himoitsemaan KoKo astiastoo joista iso osa oli miulta..

2 sankaria, 2 kakkua

konsertti kengille??

Paras osio Sofian mielestä :p

Eli ihan kiva juhla viikonlppu takana ja oli kyllä molemmat sankarit ihan puhki eilen illalla ku biletys loppu.

Mutta tällästä tänään, meiilä on tällä viikolla neuvola mutta muuta sen ihmeempää tässä ei taija tiiossa olla.

Sivari asiat ei oo vielä edenny minnekkään ku on miun paperien toimituksessa ollu vissiin jotai häikkää ja niissä kestää mut pitäs tässä joku päivä tulla tieto millon pääsen alottaa palveluksen sellasella koulutusjaksolla joka kuuluu on enne ku pääsen työpalvelua alottaa..

Laura varmaan tässä joskus kirjottelee omista tuntemuksista ja tästä raskaudesta ylipäätänsä koha hää joutaapi.

Tässä tämä, Öitä :)

ps. 90 000 katselua, joku vissiin lukee tätä oikeesti :o